Palvelutietovarannon älykäs hyödyntäminen parantaa löydettävyyttä ja karsii turhaa työtä

PTV:n integraation hyödyntämisen haasteina on koettu palvelutietovarannon palveluluokkapohjainen tietorakenne, joka ei välttämättä palvele verkkopalvelua, kuntaorganisaatiota eikä varsinkaan loppukäyttäjää.

Ongelmaa on yritetty ratkaista käsityönä toteutetuilla palvelusivuilla ja palvelulistauksina, joihin tuodaan erikseen valitut PTV-sisällöt näkyviin ja palvelun kategorisointi noudattaa sivuston muuta hierarkiaa. Näissä tapauksissa palveluohjaus kärsii, kun palvelut hajautuvat laajoihin sivustokokonaisuuksiin. Integraatiosta ei tällöin saada täyttä hyötyä irti, koska manuaalisesti hallittavan sisällön määrä ei vähene. Nämä haasteet vaikuttavat myös tiedon löydettävyyteen, eikä sivustojen käyttö ole loogista ilman palvelun tuottajan organisaatiomallin tai terminologian tuntemusta.

Yksi oiva ratkaisu on palvelutietovarannon palvelukokonaisuus, jonka avulla voidaan muodostaa PTV:n palveluista palveluryhmiä. Nämä ryhmät eivät ole sidottu PTV:n palveluluokkaan, organisaation rakenteeseen, eikä edes yksittäiseen palveluorganisaatioon vaan ovat vapaasti hallittavia.

Kuntien verkkosivustojen tietorakenteen laajuus ja monisyinen sisältö tekevät tietorakenteesta yhden tärkeimmistä suunnitteluvaiheessa määriteltävistä kokonaisuuksista sivuston toimivuuden ja helpon hahmotettavuuden kannalta. Tietorakenteen muodostamiseen on usein käytetty kunnan organisaatiosta lähtevää rakennetta. Tällainen lähestyminen ei kaikissa tapauksissa palvele loppukäyttäjän palveluohjausta.

Tähän käyttäjäystävällisempänä ratkaisuna toimii palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa manuaalisesti PTV:n sisällä hallittavat palveluiden ryhmittelyt. Palvelukokonaisuuksiin voidaan määrittää, millainen palveluiden ryhmä erilaisiin palveluohjaus tarpeisiin halutaan muodostaa. Näin kuntalainen löytää loogisesti kytköksissä olevat palvelut samasta paikasta ja onnistuu mahdollisesti hoitamaan palvelutarpeeseensa liittyvät asiat jouhevasti yhdellä kertaa, ilman turhia siirtymiä sivuston sisällä.

Palvelutietovarannon palvelukokonaisuuksien hyvät puolet eivät jää pelkkään organisaation sisäisten palveluiden esittämisen haasteiden ratkaisemiseen. Muodostettaviin palvelukokonaisuuksiin voidaan lisätä myös palveluita muilta palveluita järjesteltäviltä organisaatioilta, jotka ovat palvelunsa palvelutietovarantoon kuvanneet. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kunnan tai kaupungin alueella toimivat oppilaitokset, yliopistot tai SOTE-toimijan palvelut.

Integraation avulla tietojen päivittäminen tapahtuu suoraan vastuuorganisaation toimesta riippumatta siitä, missä tieto varsinaisesti julkaistaan. Kun sivustolla esitetään ulkopuolisen organisaation palveluita, tulee huomioida, että tämä palvelun tuottava vastuuorganisaatio on selkeästi merkitty palvelun yhteyteen. Näin voidaan välittää palvelua etsivälle tieto siitä, kenen tuottamasta palvelusta on kyse. Muiden organisaatioiden palveluiden esilletuominen varmasti jakaa kuntien ja organisaatioiden mielipiteitä, mutta mielestäni juuri tähän suuntaan kuntien tulisi verkkosivustojaan ja palveluhakujaan kehittää.

Pelkän palvelutietovarannon hyödyntämiseen ei tulevaisuudessa tulla jäämään Suomi.fi -verkkopalvelun osalta kunnissakaan. Digitaalinen asiointi kasvaa niin erilaisten yksityisten liiketoimintojen kuin julkisen sektorin toimijoidenkin parissa. Kuntien verkkopalveluihin tulee tulevaisuudessa kytkeytymään entistä enemmän digitaalisen palvelun ulottuvuuksia ja myös palvelutarvetta analytiikalla ennakoivaa viestintää. Yritysten tarjoamien ja myös yhteisin julkisin varoin kehitetyt palvelukokonaisuudet jatkavat kehittymistään ja tarjoavat yhä laadukkaampia alustoja kuntien palveluiden digitaalisen asioinnin pohjaksi. Näistä hyvinä ja jo nyt toimivina esimerkkeinä on Suomi.fi -palveluväylä, kartat, tunnistautuminen, valtuudet, viestit ja maksaminen.

Kunnat voivat mielestäni turvallisin mielin lähteä rakentamaan tulevaisuuden digitaalisia palveluita, jotka hyödyntävät alustanaan tällaisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Erilaisissa julkisissa projekteissa olemme jo rakentaneet ratkaisuja, jotka hyödyntävät näiden palveluiden tietosisältöjä, mutta edessä on vielä valtavasti työtä ja kehityspotentiaalia digitaalisten palveluiden osalta.

Kehitystoimintaa ei pidä ajatella alkavana ja päättyvänä projektina vaan jatkuvana organisaation oppimis- ja kehitysmatkana, jossa hyvällä ja kokeneella kumppanilla on suuri merkitys. Tietotalon asiantuntijat ovat pystyneet auttamaan kunta-asiakkaita ratkaisemalla heidän ongelmiaan dynaamisesti ja ennakoivasti. Mielellämme lähdemme kartoittamaan mahdollisuuksia, joilla palvelustrategian, digitaalisten palveluiden ja sähköisen asioinnin kehittämisen laaja kokemuksemme saadaan valjastettua myös teidän kuntalaisten käyttöön.

Aleksi Brunni
Kirjoittaja toimii Tietotalo Infocenter Oy:n projektipäällikkönä